Seminaarit > Whitwell: Ruoan terapeuttinen merkitys
14.-15.8.2014: Ruoan emotionaalinen ja terapeuttinen merkitys
Seminaari, Tampere 14.-15.8.2014
Ruoan emotionaalinen ja terapeuttinen merkitys
Parantava vuorovaikutus kiintymystraumojen hoidossa
John Whitwell , UK
Miten ruokaan, ruoan saamiseen ja antamiseen sekä ruokailuun liittyviä merkityksiä, tunnelatauksia ja syömisen tai syöttämisen emotionaalista vuorovaikutusta voidaan käyttää terapeuttisesti, varhaisiällä syntyneiden traumojen hoidossa, sijaishuollossa, adoptioperheissä, ammatillisessa hoidossa, osastohoidossa ja muissa yhteyksissä missä jokapäiväiseen ruokaan ja syömiseen hyvin usein liittyy ongelmia tai häiriöitä?
Otteita sisällöstä Miksi ruoan ja syömisen emotionaalinen merkitys on niin suuri · Varhaisen vuorovaikutuksen ja vauvan syöttämisen merkitys turvallisen kiintymyssuhteen rakentumisessa · Elämän ensi kuukausien syöttämisen yhteys perusturvallisuuteen · Lapsen yksilöllinen huomioiminen · Aikuisen omat ruokaan liittyvät ”omintakeisuudet” · Reagoiminen lapsen/nuoren ärsyttävään käytökseen · Ruoan ja syömisen merkitys laiminlyötyjen lasten hoidossa · Yhteyden saaminen ruoan laittamisen ja ruokailun kautta · Ruokaan liittyvät pelot ja ahdistukset · Ruoan hamstraaminen ja varastaminen · Syömisen ongelmat autismin kirjossa ja kiintymyshäiriöissä · Rutiinit, rituaalit ja juhlat · Ruoka ja hoiva.
Kohderyhmä Henkilöt, jotka työskentelevät kiintymys- ja ihmissuhdetraumoista, muista traumakokemuksista ja niiden myötä myös syömiseen liittyvistä vaikeuksista kärsivien lasten ja nuorten kanssa suoraan tai välillisesti. Työntekijät sijaishoidossa, lastensuojelussa, perheneuvoloissa, psykiatrisessa hoidossa; erityistyöntekijät koulussa ja päivähoidossa; terapeutit, kouluttajat ja työnohjaajat; opettajat ja tutkijat, jotka ovat keskeisessä asemassa opetettaessa sitä, miten auttaa kaikkein turvattominta asiakasryhmää. Traumatisoituneiden lasten ja nuorten arjen aikuiset ja heidän hoidostaan kiinnostuneet henkilöt.
Tavoite Lisätä ymmärrystä ja ammattitaitoa syömiseen liittyvistä ongelmista ja häiriökäyttäytymisestä, niiden taustalla olevista syistä ja niiden hoitamisesta terapeuttisessa arjessa. Antaa keinoja jotka tukevat työntekijän, sijaisvanhemman tai vanhemman jaksamista hänen arjen työssään. Miten tulkita syömiseen ja ruokaan liittyviä erityisvaikeuksia ja käyttää tätä ymmärrystä hyväksi autettaessa vaurioitunutta lasta tai nuorta eheytymään? Elämässään monin tavoin petettyjen lasten ja nuorten kuntoutumismahdollisuudet riippuvat täysin heitä päivittäin hoitavista aikuisista. Hoidettaessa ihmissuhdetraumasta kärsiviä lapsia ja nuoria kaikkein tärkeimmät ihmiset ovat heidän jokapäiväiset aikuisensa: vanhemmat, sijaisvanhemmat ja hoitajat.
Ohjelma
To 14.8.2014 | Ruoan emotionaalinen merkitys
| 8.45–9.30 | Ilmoittautuminen ja kahvi |
| 9.30–9.45 | Avaus Pirjo Tuovila, kehityksen ja kasvatuksen erikoispsykologi, PsL |
| 9.45–10.45 | Miksi ruoka ja syöminen/syöttäminen on emotionaalisesti niin merkityksellistä? John Whitwell |
| 10.45–11.00 | Tauko |
| 11.00–12.00 | Varhaisen vuorovaikutuksen ja lapsen syöttämisen merkitys turvallisen kiintymyssuhteen rakentumiselle |
| 12.00–13.00 | Lounas |
| 13.00–14.30 | Ruoka, syöminen ja syöttäminen kaltoinkohdelluilla lapsilla |
| 14.30–15.00 | Kahvi |
| 15.00–16.30 | Ruokaan liittyvät pelot ja ahdistukset |
Pe 15.8.2014 | Ruoka ja terapeuttinen vuorovaikutus
| 8.30–9.30 | Aikuisten omien, ruokaan liittyvien omintakeisuuksien ymmärtäminen John Whitwell |
| 9.30–10.00 | Kahvi |
| 10.00–11.15 | Ruoan hamstraaminen ja varastaminen |
| 11.15–12.15 | Lounas |
| 12.15–13.30 | Rakastavan yhteyden luominen ruoan ja ruokailun käytäntöjen kautta |
| 13.30–14.00 | Kahvi |
| 14.00–15.15 | Rutiinit, säännöt ja juhlahetket |
| 15.15–15.30 | Lopetus |
Erinomaisesta tulkkauksesta huolehtii Kimmo Absetz.